Edellisessä postauksessa jo mainitsin kiltit. Olen kilttiuskovainen ja nyt sitten hieman perusteluja.

Salamavalo hieman vääristi värejä sameammaksi.

Kuvassa kilttejä jotka olivat "käsillä" ilman isompaa operaatiota. Vasemmalla kaksi Stewart-klaanin tartaania jotka ovat olleet käytössäni lähes kolmekymmentä vuotta. Etummainen on ns, fantasiakuosi - jonkun taitelijan suunnittelema ruudutus ja väritys- eikä ole siis tartaani, materiaalina on villa/cashmere 60/40 ja tämä on ollut lempparini kauan..... Seuraava, myös fantasiakuosi,   luonnonvalkoharmaa on tyttäreni kiltti villa/alpakka 60/40 tämä on muita paksumpi mutta ihanan pehmeä kaunokainen, teini-ikäinen ~15 vuotias tapaus.

Kiltti on ollut käyttökelpoinen ja ikimuodikas vaate jo vuosisatoja. Kilttiin voi pukeutua lähes mihin tahansa tilaisuuteen, sen voi laittaa aina kun ei ole täysin varma tilaisuuden luonteesta. Jos on epämääräistä ohjelmaa ja monta eri toimintaympäristöä päivän mittaan niin kiltti päälle eikä ongelmia tule vaikka joutuisi yllättäen  tutustumiskäynnille navettaan tai talliin. Kilttiin pukeutuneena voi myös nousta hevosen selkään - helmukset kyllä riittää. Kiltti ja kumisaappaat, öljykangatakki ja Hermes-huivi nähdään kuvissa usein Englannin kuninkaallisen perheen naisten varusteina Skotlannissa.

Itse käytän kiltin kanssa mielelläni  suoravartisia ratsastussaappaan mallisia kenkiä ja loafereita tai avokkaita. Sporttista maalaishenkeä saa jos pukee kaveriksi  muhkean irlantilaistyylisen palmikkoneuleen. Klassinen tapaus kiltin kanssa on väreihin sopiva  twin-set, mieluimmin käytä edelleen kashmira, jos on passeli Hermes-huivi sen voi sitaista vaikkapa laukun kahvaan että kyydissä pysyy.

Kiltti sopii töihin, teatteriin, vierailulle ja talvisin se voi olla ainoa hame useamman päivän reissullakin. Muutama paitis ja neule, saappaat ja avokkaat niin aika pitkälle pärjää. Kilttiin pukeutunut ei oikeastaan missään arkimenoissa ole ali/ylipukeutunut.

Kiltin kanssa voi myös kokeilla rohkean värisiä paksuja sukkahousuja kun ottaa värin ruudutuksesta. Hyvältä ja enemmän rockilta näyttää myös villasukat  vaelluskenkien kera  tai army-henkisett varsikengät. Kiltti on siksikin mainio että yläosaksi voi pukea aivan yhtä hyvin paksun villapaidan kuin röyhelöisen silkkipaidan ja aina pelittää.

Tässä vähän vaihtoehtoja kiltin ja kilttikuosien käyttöön.

Aidon kiltin materiaali on hyvää villakangasta ja niinpä sen hoito on helppoa. Tuuletus, lumi ja prässi.

Lumi??  Pakkasella lyhyen tuuletuksen jälkeen kiltti "levynä" puhtaalle hangelle, puuterilunta päälle ja hetken kuluttua harjaus pehmeähköllä harjalla, kopistelu ja nipistinhengariin roikkumaan kunnes vaate on palutunut huoneen lämpöiseksi ja lopuksi  prässäys. Silityksen yhteydessä tarkastetaan mahdolliset tahrat jotka eivät lähteneet lumetuksella ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. Prässäys on tehtävä vähintäin puoli vuorokautta ennen seuraavaa käyttöä  - kuidun on saatava levätä ja rauhoittua rääkistä ja näin prässit pysyvät kauan hyvänä. Samalla ohjeella hoidan myös villakangashousut ja ne suorat hameeni. Lumella puhdistan myös villakangastakit, pakkasessa tuuletettu takki vaan harjataan lumella. Tärkeää on ettei vuorikangas kastu, siihen voi jäädä vesijälkiä.

Kiltti on hyvä myös lapsen vaatteena, siistiä hametta tarvitaan muutaman kerra talven mittaan ja sama kiltti menee ainakin pari vuotta kullakin tytöllä ja hyvälaatuista hamosta voi mainiosti kierrättää suvussa pitkäänkin. Meillä kiltit ovat kiertäneet iät ajat ja kaikilla lapsilla on monia muistoja perhe- ja sukujuhlista "hakaneulahameessa".