Pääsiäinen meni vauhdilla, nuoret toivat mukavaa vaihtelua kahden vanhan variksen taloon. Nyt on mallineuleet tehty ja juna Helsinkiin lähtee parin tunnin kuluttua. Päivällä keskustelin puhelimessa langankujuttajan kanssa ja varoittelin lankeamasta kaupungin liukkailla kaduilla. No, varoitukset taisivat olla enne, kauppareissulla tuli itsestäni langennut nainen, kanta juuttui ritilään ja polvillani kävin.

Aikoinaan koulussa  historian opettajani, ruustinna, tuli päivänä muutamana käsi kantositeessä kouluun ja kertoi meille vakavana että hänestä tuli eilen "langennut nainen" ilmaus on jäänyt elämään ja vuosittain näitäkin lankeemuksia tulee.

Muutama päivä Helsingissä saattaa olla monen lankeemuksen paikka, olen vakaasti päättänyt pitää ostolakkoa toistaiseksi. Tupa on turvoksissa kaiken sorttista roinaa joka näyttää iloisesti lisääntyvän ihan itsekseen. Minulla kun on vielä  taipumus ostaa kaikkea runsaasti, kenkiäkin ostan usein monen värisiä jos lesti on sopiva.

Aamupäivä meni lähes kokonaan puhelintyttönä. Piti hoitaa sihteerin hommia miehen firmassa ja soittelin pariin vakuutusyhtiöön ja yhdelle varaosien maahantuojalle. Siinäpä muutama tunti hurahti ja verenpaine kohosi. Kaikki firmat näyttävät ulkoistaneen keskuksen työt, ja nämä vastauspalvelut käyvät lähes kokonaan työvoimakoulutusporukalla ja nyt tuntui olevan pelkkiä ekapäiväläisiä harjoittelemassa. Nykyään kaikki kustannukset "delegoidaan"  kuluttajille ja pikkufirmoille. Kuuntelin ppm:llä monenmoista musiikkia sillä aikaa kun nämä ammattipuhelintytöt etsivät laskutuksen numeroa ja kerta toisensa jälkeen saivat puhelun ohjattua varatulle.

Todellakin kaipaan aikaa jolloin pöydällä oli kammesta veivattava puhelin ja saatoin tilata käsivälitteisen keskukusen kautta henkilöpuhelun varaosapäällikkö XX:lle. Jos hän oli kokouksessa ja ilmoittanut että on tavattavissa vasta iltapäivällä, keskus soitti ja kysyi pidetäänkö tilaus voimassa. Sillä aikaa kun odottelin puhelua satoin laskuttaa, niistää lapsia, keittää kahvia tai palvella asiakkaita. Nyt pitää päivystää luurissa, papereiden tai läppärin ääressä.GRRRRR.... Silloin ennen maksoin vain siitä ajasta jonka puhuin XX:n kanssa, nyt mittari raksuttaa koko odotuksen ajan. En ihmettele laikaan ettei  tavan palkalla olevaa ammattilaista kannata pitää konttorissa kuuntelemassa puhelimesta räikeää musiikin raiskausta.

Tässähän tämä kiukku vähän laantui, polvea vielä kolottaa mutta Helsingin ilot odottaa ...

Ja epäilemättä pyhistä lupauksiatani huolimatta taitaa edessä kuitenkin olla iloiset lompakon tuuletuspäivät.