Kesän alussa Violalta saadut auringonkukat viihtyvät näin hyvin.

Ihmeitten aika ei ole ohi. Sohva tuotiin taloon ja kommentit ovat olleet hämmentävän mietoja. Toisapäivänä tehtiin Ellun kanssa päätös ulkomaanmatkasta ja eilen sitten tormattiin idän ihmemaahan. Kävin hakemassa Ellun auton pihaan että aamulla voin sitten ajella Ellulle josta matka jatkuu ilman ylimääräisiä koukkauksia. Meillä siis oli outo auto pihamaalla kun hiljainen mies tuli kotiin. Jo pihalla kiirehdin kertomaan etten ole ostanut uutta autoa ja siinä miehen ajatus rentoutui sen verran että sohva hallissa ei juuri hätkäyttänyt. Tuumasi vaan että orvokille kumminkin on ostettu uusi kukkapenkki, vai? Eipä paljon tarvinnut selitellä, mies oli ilmeisen mielissään ettei sentään autokauppoja ole tehty. Sanoin vain että tiedäthän toki että kun bisnestä tehdään, aina joskus jotakin jää räpyläänkin. Seuraava kommentti olikin että onhan tuo komee. Että sillä lailla!

Eilinen sitten meni kokonaan reissussa. Lähtö kotoa jo puoli kahdeksan maissa, puolitoista tuntia autokyytiä, ei ruhkaa tullissa ja aamupäivän nimissä perillä. Maailma on muuttunut myöskin rajan takana; vain muutama torikauppias, tavaravalikoima vaihtunut, kaupat muuttaneet tai lopettaneet tms. Toimeksiantona kahdenlaisia kristalli pikareita, mutta kristallit olivat hävinneet kaupoista ja tilalle tullut kodintekstiilejä ja huonekaluja. Kristalleja oli vain muutamassa kaupassa ja valikoima oli niukka. Tilattuja pikareita ei ollut.

En tiedä tohdinko edes kertoa ostoksistani, voi olla että shoppailun mustavyö peruutetaan. Tilanne on todella vakava. Minusta on tosiaan tullut nirso ja tavaran paljous ahdistaa oikeesti. Kerron kuitenkin ostosmatkan saldon: kolme kappaletta peltimukeja, tuliaisiksi hiljaiselle miehelle. Tarvitsee niitä töissään, ovat hyviä maaliastioita ja ne voi pestä tinnerillä. Itselleni ostin pienen paketin paperinenäliinoja kun vaihdoin laukkua tätä matkaa varten ja nenäliinat jäivät toiseen laukkuun. Lähtiessä sitten kartonki tupakkaa sauhuttelevalle ystävättärelle. Siinä kaikki. Olisiko syytä hakeutua vapaaehtoisesti hoitoon, vai odotanko että lähipiiri ymmärtää tilanteen vakavuuden.

Kauan aikaa olen ollut tosissani sitä mieltä että jos läheiseni olisivat oikeesti puoliksikaan niin fiksuja kuin itse luulevat olevansa, niin olisivat hommanneet minut jo aikaa sitten johonkin hoitoon. Joo, kyllähä nuo itse asiassa aika usein laittavat kauneushoitolaan ja sellaisiin. Tuotapa sopiikin tarkastella, pitäisikö asiasta olla hyvillään vai kiskoa hernettä nenään? Siis tuosta kauneushoitolaan laitamisesta.

Tämä päivä taas on mennyt autoillessa. Aamusta piti lähteä kaupunkiin vaihtamaan se auton ovi jonka viime viikolla kävin hakemassa. Toisesta firmasta vilkkulyhty eri autoon. Minulla oli tarkka resetti vilkusta mutta niitäpä olikin tasan kahta sorttia samaan vuosimalliin. Varaosamyyjä soitti hiljaiselle miehelle ja selostuksen saatuaan antoi minulle lyhdyn. Perillä sitten kävi ilmi että tasan se toinen olisi pitänyt tuoda ja saman tien takaisin kaupunkiin. Nyt taitaa olla rallipäivät menneillään.

Tytär perheineen lähti iltapäivällä ajelemaan kohti Tamperetta ja perjantaina lento Budapestiin katsomaan kun isot pojat ajavat peräkanaa ja kovaa vauhtia ringissä.  Ennen kuin suuntaan huvilalle koiran mummiksi on ohjelmassa sukulaisvierailu. Hiljaisen miehen sisarella on ollut synttärit pari viikkoa sitten ja nyt kun ovat tulleet tänne lomailemaan niin tarjotaan suvulle kakkukahvit. Sieltä voi tänään luistaa nopeasti kun on tuo mumminvirka hoidettavana. Lämmintä näytti säätiedotus lupaavan niin että kyllä minä viihdyn koiran kanssa huvilalla. Otan mukaan neuleet ja virkkaukset ja mukavaa lukemista. Lounaita ei taas tarvitse laitella ja jääkaappi on lastattu täyteen eineksiä hiljaiselle miehelle. Tämä kesä on ollut mahtavaa aikaa hiljaiselle miehelle, vain muutamat polttouhrit!

Minulle tarjoutui mahdollisuus pitää kirpparia siinä samassa tilassa vielä koko elokuun ajan. Lupasin miettiä huomiseen. Ajatus kyllä miellyttää, vieläköhän toinen tonni irtoaisi noista joutilaista tavaroista.

Feng Sui kiehtoo; ihminen on rikas sitten kun on varaa pitää ympärillä tyhjää tilaa, kaapeissa ei juuri mitään ja lipastossa tyhjiä laatikoita. Siihen on kyllä pitkä matka, mutta jostakin se on aloitettava. Jospa ruokahalu kasvaa syödessä tässäkin huushollin tyhjentämisessä. Voisikohan jostakin saada vertaistukea?

Hiljainen mies tuli töista, pitänee aloittaa pukeutuminen illan kalaaseihin. Kaava menee näin: kaikki mahdolliset vaatteet sovitetaan ja jätetään pitkin tuolien ja sohvien selkämyksiä. Toiselta kierrokselta päälle jää se asu mikä sattuu olemaan päällä kun tulee ilmoitus että nyt lähdetään. Aika usein se ekana sovitettu on jäänyt päälle, toiselta tai kolmannelta kierrokselta.