Tiistai 10.10

Aamurutiinien jälkeen postimerkkejä ostamaan, ei taas mitenkään viimetipassa tuo muutaman kortin laittaminen. Kysyin merkkejä useammastakin tupakkakaupasta eikä merkit kuuluneet yhdenkään valikoimiin. Posti löytyi läheltä ostoskeskusta ja kortit pääsivät matkaan. Postista ulos tultuani katselin ympärilleni ja mitä näinkään? Äkkiä kamera esiin, toisella puolen katua oli PERSE, kuva alla.

Häkellyin sen verran etten ymmärtänyt käydä sisällä; sitten olisin voinut kertoa käyneeni perseessä. No, seuraavalla kerralla sitten.

Ostoskeskuksessa tyttö halusi pistäytyä myymälässä jossa oli nähnyt mieleisen hatun. Siellä oli otettu varaslähtö hulluihin päiviin ja valtava määrä vaatteita ja asusteita oli 50% alennuksessa. Onneksemme tulimme heti aamulla ja kaikkia kokoja oli tarjolla. Riehaannuin täysin kun hyvän näköisiä kamppeita oli valita asti. Mukaan lähti housut ( sellaiset ihmeellisen näköiset, pituus juuri polven alapuolelle) jakku, cashmere-neule ja kietaisupaitis ja tietenkin tytölle se hattu. Housut ja jakku mustat, paitis valkoinen ja neule upean punainen.

Ostokset hotelliin ja uimapukujen ulkoilutukseen. Rannalla oli vähänlaisesti väkeä. Paikallisten mielestä lienee jo talvi, muutama turkkiin pukeutunut donnakin on nähty, mutta turistin on suoritettava rantarituaali kun kerran rantalomakohteessa ollaan. Ranta oli kivikkoinen mutta sisukas suomalainen kestää pienet epämukavuudet mukisematta. Rannalla kulki thai-tyttö ja hierotin itseäni puolituntia ja sitten veteen. Uimisesta ei toki ollut puhettakaan, hyvä kun polvet kastuivat mutta meressä on käyty.

Pari tuntia riitti mainiosti tätä herkkua ja taas kohti hotellia. Valitsimme uuden reitin ja nyt se löytyi: oikea rata. Kuva lähtöpisteestä.

Kyllä on tainnut vainu palaa mummilta, viikko kaupungissa ja vasta nyt osuttiin kiitoradalle. Tällä kadulla sitten olivat ne oikeat köyhien kaupat joissa ei takuulla myydä  mitään halpaa. Seuraavalla reissulla sitten tiedetään, päätimme että tämä oli vasta vakoilumatka, eihän yhdessä viikossa voi kaikkea ennättää.

Hotellissa suihku, lyhyt lepo ja puhtaat vaatteet, sitten varhaiselle illalliselle.

Tässä ihana jälkiruoka joka epäilemättä asustaa uumallani loputtomiin. Niin totta se on: hetken huulilla kauan uumilla. Olenkin antanut kaikille herkuille jo kauan sitten nimeksi uumansurma, tämä annos oli sitä sataprosenttisesti.

Hotelliin palattiin suurin piirtein kieritellen. Unta kehiin ja voimia keräämään; aamulla avataan GL:ssä jullut päivät.

20.10. kotona

Aamulla keitin vispipuuron ennen kirpparille lähtöä, uumansurmaa sekin. En jostain kumman syystä osaa syödä marjapuuroa ilman sokeria ja kermaa. Olkoon tämä herkuttelu kesän hyvästijättöjuhla, pakkasta oli seitsemän astetta ja auton ikkunat paksussa jäässä.

Kirpparilla oli hyvä päivä, turisteja liikkui runsaasti ja mummin toinen raanu lähti toivoakseni hyvään kotiin. Sain neulottua toisen version mohairihmeestä ja olen todella tyytyväinen, malli vaan paranee ja lisää variaatioita on mielessä. Lankapaketti ei tullut vielä tänään mutta enköhän minä pärjää yhden viikonlopun entisillä eväillä.