Menneinä aikoina näissä maisemissa pääsääntöisesti naitiin naapurista tai enintään polkupyörämatkan takaa ja vain harvalla oli junantuoma puoliso. Kun mies käväisi junalla Helsingissä on minullakin nyt junantuoma sulho talossa.

Suuressa maalimassa on erilainen meiniki kuin täällä meillä. Eilen illansuussa mies oli tullut kurssiltaan keskustaan, vienyt laukkunsa asemalle säilytykseen ja poikennut assan vessassa ja kertoi näin:

" Menin mielestäni miesten vessaan ja heti ensimmäisenä siellä oli peilin edessä upea donna pitkässä mustassa pitsihameessa, tiukassa topissa, pitsihanskat kädessä, silmät taitavasti meikattuna ja kimalletta ripsissä. Katselin yllättyneenä ympärilleni ja totesin että enemmistö kuitenkin oli miehiä että eikun peremmälle vaan. Asiani hoidettua tulin sitten kädenpesulle ja siinä tämä donna viimeisteli parranajoa ja lopuksi vetäisi hemaisevan punan huulilleen."

Minusta vaikutti että mies oli vieläkin lievästi järkyttynyt. Kirjoitetuna tämä ei ole läheskään niin herkullinen kuin miehen kertomana, olen nauranut mahalihakseni kipeiksi tällä jutulla.( Tosiasiassa ihmettelen kuinka läski voi tulla nauramisesta helläksi?)

Olin siis kurssileskenä kolme yötä. Tässä talossa on asuttu yli kaksikymmentä vuotta ja tämä oli varmaan toinen kerta kun olen ollut yksin yötä kotona. Ekana iltana viivyttelin nukkumaan menoa pitkästi yli puolen yön. Koko talossa oli juhlavalaistus ja varasin yöpöydälle vielä sähkölampun. Olin suunnitellut tiukan ohjelman koko yksinäisyyden ajaksi vaan suunnitteluasteelle jäi moni duuni.

Torstai-ilta meni iäkään ystävättäreni luona, autoin häntä joulukorttien kirjoituksessa lähes yhdeksään saakka. Kotiin palattuani virittelin lasipajan keittiöön, leikkasin ja hioin yhden enkelikuoron sitten  perjantaina aamusta tinailin niitä kaikessa rauhassa kun Maija soitti ja pyysi kuskaamaan kampaajalle ja hoitamaan joulukorttioperaatin loppuun. Lopuksi vielä tilattiin aika terveyskeskukseen, saatiin tunnin päähän ja käytin häntä sitten sielläkin.

Kello oli jo kuusi kun jouduin kotiin ja pääsin jatkamaan enkelien tekoa. Nyt osa on jo lentänyt pois ja vielä on muutama tinaamatta. Jotenkin tuo tiffanytyö ei tänä vuonna oikein iskenyt, en saanut muotoa mielikseni. Asiakkaat olivat kuitenkin tyytyväisiä ja se lienee tärkeintä tällä erää.

Torstai-illan iloinen yllätys tuli taas Kenosta, en muistanut kylällä käydä pelaamassa ja kotona törsäsin netissä täyskenoon yhdeksän euroa. Keno palkitsi rohkeuteni hyvin ja antoi 421 € joulurahaa. Alkuvuonna sain kerran kuussa parisataa tai 250 € ja nyt summa näyttää tuplaantuneen, edellisestä voitosta ei ole ihan kuukauttakaan. Antaisi kerran kunnolla eikä aina vaan härnäisi näillä muutamilla satasilla. Muta hyvä näinkin, kukkarossa alkoi jo olla hyvin tilaa Matille ja olin päättänyt että piirongin laatikkoa en joulun takia avaa.

 Kävin  eilen myös hakemassa pullon shamppanjaa ja tarjoilen sen huomenna aamulla miehelle sänkyyn. Hänellä on synttärit maanantaina ja silloin ei passaa ainakaan aamusta ryhtyä "ryyppäämään" kun hänen pitää taas kiitää töihin ihan normaaliin aikaan. Juhlitaanpa siis aattona niin kuin muitakin suuria juhlia; joulua ja juhannusta.

Tänään olen ollut taas ahkera, sain sukkaohjeen tehtyä ja se on laitettu Maddaleenan neulekouluun, alla linkki ohjeeseen, olkaa hyvät.

http://www.ihanitse.com/viewtopic.php?t=20418

301728.jpg

Tältä sukka näyttää koneesta otettuna ennen kasaamista. Voin vakuuttaa että istuu napakasti jalassa eikä "juokse" jalkapohjan alla mykkyrään. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä ja haluavat aina uudet entisten tilalle. Näitä saisi tehdä vaikka viikot pitkät mutta pidän "sukkatehdasta" ainoastaan joulun alla ja joskus talvella satunnaisesti. Tämän joulun urakka on hyvällä mallilla, vieraat saan hoidettua ja omat saavat ehkä sukkansa aattona kerällä ja valmiit sukat heti joulun jälkeen, tästäkin näyttää tulevan tapa.

En ole ostanut yhtään lahjaa viime aikoina, muutama on tullut hankittua pitkin vuotta eikä lahjapaniikkki pääse yllättämään. Oma lahja on vielä mietittävä, mies on sitä sorttia että kysyy mitä haluan, lataa tinat näppiin ja sanoo että osta mieleisesi. Olisihan se joskus mukava saada joku ylläri, vaikka ole jo tottunut tähänkin tapaan.

Päätämättä on vielä sekin missä joulua vietetään, täällä pohjoisessa vai länsirannikolla. Lunta on tullut hieman ja maa on valkoinen mutta taas on lämpötila plussan puolella, saa nähdä kuinka pysyvä tuo lumipeite on.

Tänään aion vielä saada valmiiksi hiotut enkelit ja keskeneräiset ranteen lämmittimet. Mustat valmistuivat jo ja valkoiset ovat viimeistelyä vailla.

Juu, yksi upea juttu vielä, Helena oli kehunut neuleitani sille nenäliinan ostajalle joka sitten pyysi kuvia villatakeista. Lähetin niitä sähköpostilla; vastaus tuli paluupostissa ja siinä sanottiin mm. näin: jos olisin nainen ryöstäisin perheen talousrahat ja sijoittaisin ne näihin upeisiin neuleisiin. Saanko toimittaa kuvat tyttärelleni? Jos hän näihin ihastuu, isä investoi ja hemmottelee ainokaistaan.

Siis että joku mies ymmärtää hyvän päälle, materiaalin ja suunnittelun! Tämä on upeaa, kyllä tuo kehuminen tekee aina hyvää. Tätä pitää saada lisää!

Nenäliinan pakkaamisesta tuli muuten puolentoista kilon paisti ja saman verran jauhelihaa, hirvi parka oli päässyt hengestään viime sunnuntaina. Tämä lahjoitus helpotti, eipä tarvitse hankkia sianperää tänä jouluna. Meillä on ollut usen sellainen pienen pieni,  (~kilo, hieman yli ) verkkokassissa kasvatettu sika josta on noin puolet syöty jouluna ja loppu pakastettu talvipäivän hernekeittoa varten. Pyysin lahjoittajalta vielä ohjeen paistin valmistamiseksi ja toivon että onnistun tämän ruuan laadinnassa.

Tyhmyyttäni kävin eilen kirjastossakin, mukaan tuli pari neulekirjaa ja niitä sängyssä selaillessa meni myöhään yöhön.  Suunnittelumasiina pyörähti taas käyntiin ja olen todella onnellinen että sain vielä hetkeksi hillittyä himoni tilata lisää lankaa. Tähän taloon EI mahdu kerääkään ennen kuin entisiä on laitettu mutkalle ja sitä tehden maailmalle PISTE.