Olen vuosia jo onnistunesti vältellyt tilkkutöitä - siis niiden tekemistä, mutta nyt olen peruuttamattomasti koukussa.

Tästä se alkoi ja himo senkun yltyy. Suunnitteilla on uusi juttu ohuesta villalangasta tällä tekniikalla. Suunnittelin erilaisen tavan yhdistämiseen . Olen aivan inossani ja taas kerran muut työt jotenkin siirtyvät takaviistoon.

Koko päivän olen kiitänyt kuin duracellpupu. Olen kuvannut mohairneuleitani ja lähettänyt valmiita maailmalle. Tilataideteos on kadonnut ja sohvalla voi istua - tilapäistä takuulla, mutta tänään kuitenkin mahdollista.

Viinit piti noutaa ja mikä riemu, koko laatikko tuli ihan ilmaiseksi! Voitin eilen kenosta 60 € ja tänään kävi asiakas joka halusi ostaa työn joka oli tehty omaan käyttöön = ilmaista rahaa minun matematiikalla.  Viinit maksoivat vähän yli 80 € joten rahaa jäi vielä johonkin toiseen hyvään tarkoitukseen. Nyt pitää vaan ryhtyä ryyppäämään -  nämä tämän päivän ostokset eivät enää mahtuneet viinikaappiin vaikka kaappi on sitä korkeaa mallia. Jemmasin laatikon makkarin vatekaapin lattialle, sieltä on joskus löytynyt Campari pullo jonka kohtaloa piti kauan miettiä - oli mokoma piileskellyt kaapin nurkassa erinäisiä vuosia lahjapakkauksessa jota luulin aina tyhjäksi. Se on nyt  jo onneksi juotu pois kuleksimasta.

Viola pistäytyi päiväkahvilla ja suunnittelimme kesän avausta rantasaunalle.

Hiljainen mies yllätti taas kerran; tuli syömään ihan oudon näköisellä autolla. Oli ollut ihan pakko vaihtaa autoa - se on varma kevään merkki kun miehet vaihtelevat autojaan. Tämä oli todellakin pakkovaihto. Miehen kaveri on autokauppias ja siellä oli viikkoja pyörinyt joku renkaanpotkija tutkimassa yhtä autoa, tinkinyt hintaa ja varustelua, suullisesti jo sopinutkin kaupasta, perunut pari kertaa ja vieläkin tinkinyt. Tänä aamuna kauppias oli sitten  puhelimessa sanonut tinkijälle että auto on jo myyty. Sitten kauppias oli tullut miehen töihin ja sanonut että tuossa on nyt sinulle auto,  valmiiksi tingitty ja varusteltu.  Totta kai kaveria pitää auttaa -  näin se hyvävelisysteemi toimii. Nyt on pihassa saman väriset autot kummallekin ja molemmat saksalaista laatua - se vaihdokas oli sellainen riisikuppi. Kyllä miehet osaa!

On muuten faktaa että hulluilla ja humalaisilla on aivat omat suojelijat ja auttajat. Viinit on juomatta - sijoitun siis ensimmäiseen kategoriaan  tänäänkin. Tässä vauhdissa ruuanlaitto ei oikein innostanut mutta eipä hätää, onneksi on niitä äitejä jotka tekee meijänkin ruuat. Jääkaapissa oli muutama keitetty peruna ja pussillinen lihapullia, eräpäiväkin taisi sattua ihan kohdalleen . Kuullotin sipulin ja paistoin perunakuutiot lihapullien kanssa, lorautin hieman kermaa sekaan, asettelin lautasen reunalle muutaman salaatinlehden, kurkkuviipaleita ja pari palaa tomaattia. Mies luulee heti että nyt on gurmeeta tarjolla kun on rehut valmiina lautasella. Oli kyllä autokaupoistaan niin töpinöissään että ei tosiaan tiennyt mitä söi. Ne rehut se jätti kyllä syömättä, oli sen verran tajuissaan. Päivällinen olikin sitten perinteinen torstain lista, purkkihernesoppaa ja jälkiruuaksi kahvia pannarin kanssa. En minä sitä toki itse tehnyt, se oli eilistä ja  näitä suojelujuttuja. Ystävättäreni oli aamulla saanut ilmestyksen  tehdä pannari ja tuoda se meille töihin mennessään. Sitä oli jäljellä just sopivasti jälkkäriksi. Kyllä suojelu pelaa. Hm, eipä vedetä johtopäätöksiä.

Illan olen istunut kokouksessa tekemässä tärkeitä päätöksiä ja nyt sormet jo syyhyää tilkun neulontaan. Jos tänään saisin vielä pari tilkkua tehtyä niin näkisi kuinka se suunnittelemani erilainen yhdistämistekniikka toimii.