Koko kroppa on makkenkippee ja olo on todella mukava. Eilen illalla olin ensin kohtuullisen komean nuoren  miehen käsittelyssä pari tuntia ja sitten saunoin hiljaisen miehen kanssa. Nyt en osaa päättää menenkö takaisin sänkyyn vai säntäänkö pihalle tutkimaan skillojen tilaa.

Viikonlopun ihmettelin ilman neuletta langan puutteessa??? ja nyt on runsauden pula. Uuden neuleen aloitus siirtyy, ja se merkitsee että uusi malli taitaa pyrkiä esiin. Ei vaan tahdo tulla ulos, vaikeutena liian monta mielenkiintoista lankaa. Nyt olisi ekana saatava voimakas veto yhteen ainoaan laatuun ja väriin. Yksi sysäys vain - joku voisi esittää aluksi mahdottomalta vaikuttavan toivomuksen - siitä se usein lähtee. Toivomus yleensä vielä esitetään mahdollisimman sekavasti ja epämääräisesti. Jos oikea lanka ja sopivat puikot ovat kuulolla alkaa tapahtua.

Toisaalta tauko voi olla alitajunnan sanelema, kukkapenkit olisi saatava kuntoon ja pihatyöt muutenkin ajan tasalle. Matkalaukku sattuu käsiin alinomaan, taitaisi olla jo valmiina lähtöön. Miksi en saanut vietyä sitä yläkertaan kun tulin viimeksi kotiin?

Pientä pelkoakin hiipii mieleen: maanantaina on mentävä sairaalaan, nenästä tempaistaan koepala. Toivottavasti tuloksen saaminen ei kestä kauan ja mahdollinen hoito on nopea. Aikatauluja alkukesäksi en voi laatia ennenkuin tu juttu on hoidettu -  no onhan se syy laiskotteluun tämäkin.

Kirjeenvaihto Italiaan on vilkasta ja seuraavan neuleen aloitussignaali saattaa tulla siltä suunnalta. Tosin tunika ja takki/jakku/mikälie pitää taas kerran neuloa uusiksi ja samalla kirjoittaa ohje ja kuvata kaikki työvaiheet. Tänään saan kyllä siirrettyä kaikkea ainakin huomiselle kun tuli näyteikkunakeikka iltapäiväksi ja saman tien kuvataan nyt valmiina olevat versiot edellä mainituista.

Luovaa työtä vaikeuttaa vielä sekin kun sielussa ei soi. Kasetti on sykkyrällä enkä saa sitä nyt selviteltyä. Siinä sykkyrässä on niin monta minulle rakasta isossa solmussa että oma kipuni on nyt vain koetettava kestää ja pyrittävä pujottelemaan niin ettei sörkkisi toisten sieluja tiukempaan solmuun. Tämä elämä vain on tanssia - ei ruusuilla vaan  ohuen ohuella nuoralla. Tasapainottelua vaatii kun samalla nuoralla ovat kaikki rakkaat ja välillä joku vähän ravistaa.

Sitten vielä tilataideteos olohuoneesta

Tämä on lievä tapaus, pääsiäisenä tässä sopi istumaan. Nyt tässä on tulevia ja lähteviä ja höyrytettäviä neuleita, suunnitteluasteella olevia lankoja, kuvausrekvisiittaa, kirjoja, lehtiä, kankaan palasia, mittakeppejä ja mitä lie löytyykään  jos vähän tonkii. Päällimmäisenä farkut jotka sattuivat illalla saunaan mennessä jäämään juuri tuohon. Tämä siis on se varasto nimeltä "Sohva". Taideteos muuttaa muotoaan päivittäin ja tänään tapahtuu suuri muutos kun saan paketit postiin ja ei ajankohtaiset langat laatikkoon oikeasti pois silmistä.

Niin, eilisestä illasta: se komea nuori mies on hieroja jonka kanssa minulla on diili: jos sattuu peruutusaika, tulen lennossa jos olen pitäjässä. Kutsu kävi taas pari päivää sitten. On kai sekin jonkun sorttista masokismia kun nauttii siitä kun toinen kaivelee hartioista, niskasta ja käsivarsista esiin  ne arat ja kipeät paikat. Hoito kyllä auttaa, ilman hyvää hierojaa ei neuleita saisi valmiiksi ainakaan tähän tahtiin.