Kukkapenkkin look 2007

Siivousvimmassani tein vielä yhden urotyön ja siivosin viinikaapin. Tyhjensin ja pesin sisältä ja päältä, siirsin punkut ja väkevät "piiloon" kahteen olkkarin kaappiin ja nyt näyttää taas yksi nurkka vähän paremmalta. Näkyville jätin siistin määrän - ainoastaan ne jotka on välttämättä säilytettävä kaapin viileydessä ja lievensin näkymää arkijuomilla ja muutamalla kauniilla märjatölkillä. Pakastin on sitten sulatettava heti kun tulee ulos sen verran pakkasta että kaapin sisällön voi siivouksen ajaksi siirtää ulos. Tänä kesänä hiljainen mies ei ennättänyt marjametsään ja pakastin sisältää lähinnä saaliita kaupan pakastealtaasta.

Viinikaapissa on nyt tilaa vaikka uusille hankinnoille. Keskustelin Meerin kanssa ikuisesta lankojen säilytysongelmasta ja mietimme yhdessä olisiko vuosikertalangat hyvä säilöä samaan kaappiin vuosikertaviinien kanssa?  Niin, ja pitäisikö hienoimmat cashmere- ja silkkilangat pakastaa että säilyisivät tuoreina? Uusia menetelmiä pitäisi soveltaa kun posti toi eilen kilon Kid Silk Auraa ( musta, ivory, antique bronz ja vintage). Kaksi väriä tulee jälkitoimituksena, samoin Hazet ja Sprayt, eli luvassa on vielä kilo aivan lähiaikoina.

Tuo Cashsoft on näyte kokeiltavaksi.

Olen neulonut mallitilkkua ja koettanut tehdä kaksipuoleista ja pykäreunaista pitsiä niin että työ valmistuisi ilman erillisiä ompeluja ja jälkikiinnityksiä. Asia on mietittyttänyt jo kauan ja uutta puhtia antoi Tuulin esittelemä huivi. Toinen innostaja on venäläistä tekoa oleva shaali jonka tekniikasta olen koettanut päästä jyvälle jo tovin aikaa.

Maahanmuuttaja itärajan takaa on kuvan ylälaidassa ja mallitilkussa vasta vähän haamulla noita ajatuksissa olleita asioita. Olen kuitenkin "keksinyt" kuinka tuo reunapitsi tehdään ja miten saadaan lisää väljyyttä ja ilmavuutta pitsiin. Lankana tilkussa on Schoeller&Stahl reumalanka joka on erinomainen ja riittoisa shaali- ja huivilanka niille jotka eivät pidä pitkäkuituisista mohair yms langoista. Tätä on myös aika hyvin saatavissa kehäkolmosen ulkopuolellakin eikä hintakaan päätä hiumaa. Ohut ja tasainen lanka on kuitenki vaativa - tämä ei anna mitään anteeksi - on tehtävä tasaista alusta loppuun ja pingotettava huolellisesti. Mallitilkku on kuvassa keskentekoinen ja olen vain kokeillut langankiertoja ja yhteen neulomisia miettimättä lainkaan varsinaista kuviota. Tuon mamu-huivin kulmaratkaisu ei miellytä minua ja tilkkuun rustaamani versio on mielestäni parempi ja kehityskelpoinen vaikkakin vielä raakile. Arvosteluja otan vastaan kommenttilootassa, kiitos etukäteen!

Eilen oli taas pitkästä aikaa äksöniä. Ompelija kävi täällä ja neuvottelimme koko iltapäivän kankaiden uudesta elämästä valmiina vaatteina. Päivällisen jälkeen tuli kampaaja hiusten leikkuuseen ja tömäytti saman tien tukan punaiseksi. Enhän ole mökkihöperö, enhän?? vaikka sekä ompelija kampaaja tulevat kotiin? Pitäisköhän oikeesti laittaa kolmen metrin rauta-aita, valvontakamerat ja lauma dobermaneja turvaamaan reviiriä ja tilata ruokakaupasta kotiinkuljetus myös eineksille ja hk-blöölle? Paketit posti jo tuo sisälle asti, pankki- vakuutus- yms palveluasiat hoituvat netissä joten voisin kai elää tontilta poistumatta. Kirjojakin saa tilattua ihan mielen mukaan  vaikka kaikilla kielillä ja monilla  värikuvilla.

Valmistuneitten käsitöitten sarakkeeseen ei tule merkintöjä kuin nenäliinojen osalta, pari kappaletta viikossa kuitenkin saa pitsit reunoilleen ja sillon tällöin valmistuu joku pieni liina. Ristipistotyö etenee muutaman oiston viikovauhdilla. Nenäliinoja on pakko tehtailla joulua varten ja niitten tekeminen sujuu vaikka katuvalolla eikä DMC:n no 150 langan virkkaaminen estä vähääkään ajatustasolla tapahtuvaan neuleitten suunnittelutyötä. Tuo langan vahvuus ei ole kirjoitusvirhe, nykyään ei valmisteta enää ohuempaa kuin 100 ja olen ostanut kaiken tielleni osuneen tuota ohuinta sorttia, enkä takuulla saa elämäni aikana käytettyä näitäkään lankoja loppuun.

Posti on myös kantanut sohvantäydeltä muoti- ja mallikatalogeja ja lankanäytteitä niin Euroopasta kuin rapakon takaakin ja taitaapa olla jotakin hiplattavaa myö Aasian suunnalta. On se kumma että laajakaan nettitarjonta ei korvaa materiaalin koskettamisen suomaa hurmiota. Lankakartatkin ovat netissä ja paperilla vain viitteellisiä - samoin kankaat. Sitten vasta kun on saanut tuntea materiaalin hyppysissään ja nähnyt kuinka valo taittuu tai heijastuu kuidusta voi tehdä ratkaisevia päätöksiä. On eri asia onko oranssi hehkuva vai sammutettu, molemmat puhuttelevat omalla tavallaan mutta niiden välillä on tehtävä ratkaisunsa. Keltainen voi olla ällöttävän räikeä tai upea auringon väri - se on niin pienestä kiinni. Valööri on minulle tärkeä ja sävytyksessä yksi ainoa tippa pigmenttiä voi antaa sen tarvittavan hehkun sävyyn. 

Pigmenteistä, sävyistä ja valööristä kirjoittaminen saa ikävöimään silkkimaaalausta joten lienee helpompi unohtaa aihe kuin kaivaa välineet esiin ja tarttua pensseliin. Ehkäpä sitten jos neulominen alkaa kyllästyttää palaan taas kerran pensselihommiin.